Työtön työnhakija puuttuu rekryviestintään

Sarjamme ”työtön työnhakija avautuu” jatkuu.
Tänään käsittelemme rekrytointiprosessia hakijan, ja siinä samalla rekryviestinnän luoman yrityskuvan näkökulmasta.
Yritys kun luo kuvaa itsestään käymällään kirjeenvaihdolla tietämättään tai tietoisesti, ja näin käy tavoitellaan sitä tai ei.

REKRYTOINNIN KAAOSTEORIA

Käsi ylös, työnhakija, jos et ole koskaan lukenut lausetta ”Valitettavasti valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” tai sen variaatiota.
Eipä näy käsiä.
En tiedä montako kertaa olen itse lauseen lukenut, mutta reilusti yli tarpeen.

Jaa, ei valinta ”kohdistunut” minuun? Ei ”osunut kohdalleni”?
Keneen se kohdistui, miten ja miksi? Miksi passiivi? Eikö yrityksissä ja yhteisöissä  rekrytoinnista vastaakaan ihminen?
Kohdistuuko valinta keneen nyt sattuu kohdistumaan, kuin onnenpyörän viisari?
Sanamuoto on paljastava.
Olen toki seurannut rekrytointia, lähempää ja kauempaa ennen muinoin työelämässä, eikä se sivusta seurattuna aina kovin tieteelliseltä tai järjestelmälliseltä vaikuta, enkä väitä, että sen pitäisikään olla. Mutta onko tätä aivan pakko korostaa?

Joskus blogiani lukevat muutkin kuin tuttavani, joten kerrottakoon, että taustani on viestinnässä ja sen sellaisessa, ja ehkä siksi kiinnitän huomiota sellaisiin lillukanvarsiin, kuin rekrytoinnin aikana tapahtuva viestintä, sen sävy, sanamuodot ja -valinnat, ja mietin, mitä se kertoo rekrytoijasta ja miksi sillä on väliä.
Olen myös pitkäaikaistyötön ja hakenut (toistaiseksi lähinnä osaamistani vastaavia) hommia mielestäni varsin ahkerasti, joten kokemusta alkaa olla.

Blogini tarkoitus ei ole itseni ammattilinen brändäys, mutta tällä kertaa puutun päällimmäisiin viestinnän epäkohtiin, joihin jatkuvasti törmään työnhakijana.
En varmankaan olisi kiinnittänyt asiaan yhtä paljon huomiota, jos olisin töissä, mutta koska en ole, käytän tilaisuutta hyväkseni, ja kerron huomioni.
Sellainen lukija, joka vaikuttaa rekrytoinneissa, voi vapaasti päättää haluaako olla ihminen, joka loukkaantuu, vai ottaako opikseen tai jopa keksii itse parempia ja innovatiivisempia toimintamalleja.

Työnhakijoita nyky-Suomessa riittää, joten on helppo ymmärtää, että yritykset ovat vaarassa sortua hybrikseen, kun työntekijöitä tunkee ovista ja ikkunoista.
Suomalaisista on noin 9 prosenttia työttömänä. (Heinäkuussa itse asiassa alle 8 %, mutta koska kesän keikkatyöt ovat loppuneet, eivätkä syksyn YT:t vielä alkaneet, niin uskallan hilata ylös yhden prosentin.) Tilasto vaatii aina tulkintaa, joten kehotan muistamaan, että luvussa eivät näy ihmiset, jotka ovat jättäytyneet pois työelämästä työn vähyyden takia, mutta eivät ole ilmoittautuneet työttömäksi, koska rahoittavat elämisensä jollain muulla keinolla.
”Pakkotyöllistetyt”, harjoittelijat, työvoimakoulutuksessa olevat, opiskelua jatkaneet ja hoitavapaalle jättäytyneet on tilastoista puhdistettu, vaikka töitä etsivätkin. Kilpailu on siis kovaa, tekijöitä ja hakijoita riittää, eikä yritys ensimmäiseksi mieti työnantajakuvaansa, koska sen ei ole pakko, ellei sillä ole itsepintaista spin doctoria vakuuttamassa, että kannattaisi.

Viestintä ei ole ydinfysiikkaa, eikä vaadi keskivertoa suurempaa älykkyyttä, pieni paneutuminen riittää. Annan seuraavassa eläviä esimerkkejä siitä, miten rekrytointiviestinnän voi hoitaa.

HYLKYKIRJEET HAKIJOILLE, JOITA EI VALITTU

Rekrytoinnin ylimielisintä ja vastenmielisintä asennetta osoittaa se, ettei vaivaudu vastaamaan hakijalle – tai vastaa 4-6 kk:n päästä.
Ei hyvä. Tämä synnyttää hakijoissa villejä teorioita tai vähintään negatiivisia mielikuvia rekrytoivasta yrityksestä.
Tällaisia mykkiä, puutteellisen kotikasvatuksen saaneita rekrytoijia tai huonosti hoidettuja rekrytointeja on ollut noin 30 % hakemistani 300-400 työpaikasta.
(Olen tehnyt tilastot, joihin tulevaisuudessa ehkä palaan.)
Valtaosa halijoista tuskin ottaa mykkäkoulua henkilökohtaisesti tai muutenkaan hermostuu, mutta onhan se nyt aika typerää miltä tahansa kantilta katsottuna.
Hakijoita voi olla parhaimmillaan satoja ja se tarkoittaa, että mielikuva yrityksestä syntyy yhden rekrytointiprosessin kuluessa sadoille ihmisille ja heidän lähipiirilleen.

Vastatakin voi hyvin tai huonosti, mutta huonokin vastaus on tyhjää parempi.
Alla esimerkkejä saamistani huonoista ei kiitos -vastauksista.

HUONO HYLKYKIRJE: EI NÄIN!

  • ”Hyvä Sanna
    Kiitos hakemuksestasi viitteessä yksilöityyn tehtävään.”
    ”Viiteessä yksilöity tehtävä” on todellakin suora lainaus. Tällä kertaa asialla Nordea, mutta olen nähnyt muidenkin tahojen käyttävän samaa järjestelmää. Viitteessä on numerosarja.
    Etunimen käyttö ei vakuuta: jos tehtävääkään ei ole ”yksilöity”, miksi yksilöidä hakija?
  • Vastauksessa ei ole allekirjoittajan nimeä, työpaikan nimeä, tehtävää tai mitään edellä mainituista.
  • Vastaus tulee yksi-kaksi päivää viimeisen hakupäivän jälkeen tai hakupäivän ollessa perjantai, maanantaina.
    Työnhakija ei ole idiootti. Tästä vastaustyypistö voi päätellä, ettei viimeisimpiä hakemuksia ole kukaan edes vilkaissut, todennäköisesti haku ollut kosmeettinen ja tekijä valmiiksi tiedossa. Tämä vastaus voi olla aivan ok mutta vain, mikäli alkuperäisessä ilmoituksessa on mainittu, että hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä ja tehtävään palkataan ensimmäinen sopiva. Muussa tapauksessa antaa yrityksestä ketkun kuvan.
  • ”Saimme runsaasti hakemuksia”.. ”eikä valitettavasti kohdistunut Sinuun…
    Tämä raivon partaalle ajava vaihtoehto on yleisin ja huonoin:
    Kukaan ei ole viitsinyt katsoa, montako niitä hakemuksia nyt oikein tuli, ja muutenkin on rekrytointi mennyt arpomiseksi.
    (Sanottakoon sekin, että ”sinua” ei tarvitse kirjoittaa suuraakkosin. Siitä tulee melko homeinen mielikuva. Erikseen on sitten vanhemmille asiakkaille suunnattu,  vieraista kielistä huonosti suomennettu ja vielä huonommin lokalisoitu postimyynti. En itse pitäisi annettuna, että vanhempikaan asiakaskunta arvostaa tällaista falskia Teitittelyä tai Sinuttelua.)

HYVÄ HYLKYKIRJE: KAS NÄIN SANOTAAN TYÖNHAKIJALLE KIVASTI EI KIITOS!

Seuraavassa sanamuotoja, joita suosittelen yrityksensä julkisuuskuvasta ja maineesta kiinnostuneita rekrytoijia suosimaan ”tällä kertaa et voittanut arpajaisissa” – muotoilun sijaan.
Esimerkit ovat taas elävästä elämästä, vastaanottamistani hylkykirjeistä. Niitä saa lainata ja varastaa yhtä vapaasti kuin huonompaa, kohdistumisen tai osumisen lottoretoriikkaa:

  • Olemme nyt edenneet haastatteluvaiheeseen ja valitettavasti tällä kertaa sinä et ollut mukana joukossa.”
    Asiallinen, hyväksyttävä minimiviesti. Ei huonoin vaihtoehto, muttei paraskaan.
  • Hakijoiden korkea taso ja määrä yllättivät meidät positiivisesti ja tekivät valinnastamme erittäin vaikean. Tarkan harkinnan jälkeen joudumme kuitenkin ilmoittamaan, että hakemuksesi ei ollut menestyksekäs juuri tähän paikkaan ja tänä ajankohtana.”
    Tämän lähetti Finnpro. Ihan hyvä. Antaa vaikutelman, että on paneuduttu, jos nyt ei hakemuksiin, niin ainakin rekryviestintään.
  • Kiitämme sinua osallistumisestasi Pundassa avoinna olevan Content Producerin paikan täyttämisessä. Hakemuksia paikkaan tuli yli toista sataa. Vakuuttava hakemuksesi herätti mielenkiintomme ja olikin mukana valintaprosessiin valikoituneen kärkikymmenikön joukossa. Valitettavasti tällä kertaa emme ehtineet tutustumaan kasvokkain, sillä haastatteluun kutsutumamme ensimmäisen nelikon joukosta löysimme henkilön kyseiseen tehtävään. […]Oikein hyvää jatkoa toivottaen, Riikka”
    Tämä on parhaimmistoa, kohtelias ja informatiivinen, mutta nämä ovatkin ammattilaisia, mainostoimisto.
    Alussa on kiitos. Mainitsee, mistä paikasta on kyse, kertoo avoimesti hakijoiden ja haastateltavien lukumäärän ja lopputuloksen. Rennon huolettomasta etunimen käytöstä allekirjoituksena lisäpiste.
    (”Ehtineet tutustumaan”- muodosta pieni miinus, vaikka alati liberalisoituva Kielitoimisto sen nykysin hyväksyneekin. I agree to disagree. Ei ole ensimmäinen kerta, kun vanhoillisena, muutosvastarintaisena kielinatsina olen Kielitoimiston kanssa eri mieltä.)
  • ”Lämmin kiitos mielenkiinnostasi ja hakemuksestasi [yritys X:n ] Viestintäpäällikön tehtävään [ammattinimikkeet ja tittelit kirjoitetaan suomessa pienaakkosin, poliisin huomio]. Saimme hakemuksia yli 130 ja olemme valinneet haastatteluun nyt seitsemän henkilöä. Vahvuuksistasi huolimatta et valitettavasti mahtunut tähän pieneen joukkoon. Toivomme, että X:n työ kiinnostaa Sinua myös tulevaisuudessa. Ystävällisin terveisin ja X:n puolesta kiittäen, Psyconin konsultti NN”.
    Taas ammattilainen asialla, tällä kertaa rekrytoinnin. Mainitaan hakija- ja haastateltavamäärät. Jään kaipaamaan ainoastaan tietoa tehtävään valitusta, sekä luontevaa sanajärjestystä.
  • ”Kiitos hakemuksestasi XX tehtävään. Saimme yhteensä noin 70 hakemusta […välissä turhaa löpinää] Päätimme siirtää prosessin rekrytointikonsultin käsiin […] Konsulttimme valitsee haastatteluun alle kymmenen hakijaa, joista … 4-5 jatkohaastatteluun. Toimitusjohtaja haastattelee kanssani loppusuoralle päässeet […] pyrimme tekemään valinnan heinäkuun ensimmäisellä viikolla.” Ja ihmisen allekirjoitus perään.
    Erittäin hyvä väliaikatieto. Hakija on ihminen, joka huomioidaan. Kannatetaan!
  • Parhaita ovat ne, jotka edellä mainittujen lisäksi vielä kertovat, että
    Olemme valinneet sen ja sen… ja ratkaisussa painoivat asiat, kuten tehtävän kannalta relevantti tämä sun sen alan osaaminen, kokemus sen ja sen tyyppisestä työstä tai työnantajasta, vahvin/monipuolisin/ x-alueen ammattitaito/osaaminen, tehtävän kannalta paras työkokemus tms.

Ilahduttava poikkeus oli yritys, joka kiitoksena vaivannäöstä lähetti hakijoille vapaalipun leffaan. Harmi, etten enää muista mikä yritys oli kyseessä. En vielä tuolloin tilastoinut työnhakuani. Mielelläni olisin kehunut nimellä, kun aihetta on.

Milloin olen päässyt henkilökohtaiseen haastatteluun, olen aina saanut hyviä edellamäinitun tapaisia vastauksia puhelimitse.  Toki asiaa auttaa, kun niitä kysyy.
Videohaastattelujakin on tullut tehtyä muutamia, mutta niistä ei ole juuri palautetta herunut, edes kysyessä.

LYHYET VINKIT REKRYTOIJALLE

Hylkäyskirjeen minimivaatimus on, että se sisältää (mieluiten heti alussa, esim. mailin otsikkokentässä), tiedon siitä, mikä firma ja mikä tehtävä oli kyseessä.
Itseään ja hakijaa kunnioittava taho kertoo, ainakin suunnilleen, kuinka moni paikkaa haki ja montako haastateltiin.
Täydellinen vastaus sisältää tiedon siitä, kuka tehtävään valittiin, mutta kaikista hyödyllisin tieto hakijalle on valintakriteeri, miksi ja minkä alueen osaaja paikan sai.
Yrityskuvaa kirkastaa eikä maksa paljon, jos lopussa kiittää kiinnostuksesta/vaivannäöstä ja toivottelee hyviä kesiä/onnea työnhakuun/muuta mukavaa ja olemassa oleva ihminen allekirjoittaa viestin oikealla nimellä.
Helppoa, kun sen osaa!

HAASTATTELUT

Työhaastatteluissa, joissa olen käynyt, on haastateltu 4-15 henkilöä. Keskiarvo  työnantajista, jotka kertoivat haastateltujen määrän, on 6,5 henkilöä. (Keskiarvoa nosti yksi 15 ihmisen haastattelu, jota ilman haastateltavien määrä olisi keskimäärin 5, mielestäni järkevä määrä. 15 kertoo joko rekrytoijan huonosta ammattitaidosta tai rekrytointifirman ahneudesta.)
Haastatteluista on saanut helpommin palautetta kuin pelkästä hakemuksesta, tosin joskus sekin palaute on pitänyt erikseen pyytää.
Jotkut haastattelijat ovat rekrytoinnin tehtyään soittaneet, ja kertoneet selkeän perusteen tekemälleen valinnalle. Arvostan elettä kovasti, eikä heitä ei ole monta. (Terveisiä esim. Carunalle ja Teknologiateollisuudelle, mutta on niitä muitakin.)

REKRYTOINTI-ILMOITUKSET

Rekry-ilmoittelu on vaikea laji, eikä kuulu pätkääkään ydinosaamiseeni, paitsi  kielen osalta.
En esimerkiksi osaa sanoa, miksi alani työpaikkailmoituksissa niin tarkasti usein erotellaan viestintä ja markkinointi, tai haetaan erikseen verkko- tai digi-sisällön tuottajaa.
Onko vuonna 2016 olemassa viestinnän ammattilaisia, tiedottajia tai sisällöntuottajia, jotka eivät ymmärrä mitään markkinoinnista, tai eivät osaa kirjoittaa sekä printtiin että verkkoon ja digitaalisiin alustoihin? Ei ainakaan pitäisi olla.
Ymmärrän, että tarkoituksena on tarkentaa toimenkuvaa, ja siksi sen hyväksyn, vaikka ammatti-identiteettiäni sisällön tuottajana tälläinen vähän loukkaa.
”Tässä meillä on tämä verkkokirjoittaja ja tässä printtikirjoittaja.” niinkö? Tulee mieleen vanha vitsi poliiseista, jotka liikkuvat pareina, koska toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa.

Koska en ilmoitusten laadinnasta paljon tiedä, minulla on vain muutama pyyntö:

  1. Mainitkaa ilmoituksessa työpaikan maantieteellinen sijainti selkeästi.
    Yllättävän monelle sillä on väliä. Haluattehan hyvän työntekijän, joka ei heti karkaa, löydettyään työn läheltä kotiaan/lasten päiväkotia/rakastajaansa/jumppasaliaan/jne.?
    Moni yritys sortuu arvioimaan vetovoimansa työnantajana yläkanttiin. Voitte olla ihana työpaikka, mutta ulkopuolinen ei välttämättä sitä tiedä. Kaikki eivät ole Googleja, F-Secureja tai mediaseksikkäitä starttuppeja.
  2. Ymärrättehän, että palkkatoivomus on toivomus.
    Moni rekrytoiva yritys haluaa tietää palkkatoivomuksen.
    Tämä on yksi vaikeimpia asioita työnhakijan määritellä, etenkin, jos hakee yritykseen, jonka palkkatasosta ei ole hajuakaan. Jotkut tahot maksavat samasta duunista reilummin kuin toiset. Satun tietämään. Joillakin on myös varaa maksaa enemmän kuin toisilla. Jotkut työpaikat tai toimenkuvat ovat niin kivoja, että niihin voisi hyvin mennä sen hetkistä vaihtoarvoaan halvemmallakin.
    Milloin mahdollista, kierrän palkkakysymyksen. Mieluummin puhun palkasta vasta haastattelussa, jolloin pystyn esittämään lisäkysymyksiä työn vastuualueesta tai siitä, missä määrin työntekijän oletetaan olevan vapaa-aikana käytettävissä jne.
    Joskus palkkatoivomus on pakko esittää (esim. lomakkeet) jo haettaessa.
    Tällöin haluaisin muistuttaa, että kyseessä on toivomus.
    Jos hakijan toivomuksessa on nolla sen perässä, mitä yritys on kuvitellut työntekijään panostavansa, hänet kannattaakin unohtaa, sillä häneltä mitä ilmeisemmin puuttuu  realismi. Toisaalta taas, pilkkuvirheitäkin varmasti tapahtuu, etenkin humanisteille ja etenkin lomakkeissa. (Ennen kuin joku loukkaantuu, niin olen itsekin humanisti, ja siten oikeutettu heitä pilkkaamaan.)
    Toivomus on sellainen, jossa on neuvotteluvaraa.
    Jos rekrytoija haluaa toiveen sijasta palkkavaatimuksen, asia pitää ymmärtää ilmaista ilmoitustekstissä.  Kyse on ihan normaalista luetun ymmärtämisestä.
  3. Head hunterit ja rekryfirmat:
    Pääsääntöisesti arvostan toimintaanne, ja ammattitaitonne on ilahduttavaa, vaikka aina ette osaakaan vastata kaikkiin niihin kiinnostaviin kysymyksiin, mihin yrityksen edustaja osaisi.
    Muutamalla rekrytointitoimistolla on kuitenkin paha tapa ilmoitella, ja sitten olla kertomatta mitään oleellista tietoa hakijalle. Tämän trendin soisin loppuvan.

    Jos ei voi nimetä rekrytoivaa yritystä tai edes kertoa sen sijaintia, miten voi luulla saavansa siihen parhaan mahdollisen hakijan?

    Ei kai kukaan luulekaan, sillä vain äärimmäisen epätoivoinen ihminen käyttää pahimmassa tapauksessa tunteja hakeakseen työtä, josta ei tiedä mitä, missä, ja missä yrityksessä se on.
    Miksi ihmeessä kukaan vastaisi työnhakuilmoitukseen, josta ei tiedä mitään, ja josta ei saa tietoa puhelimitsekaan?  Yleensä en vaivaudu näihin laittamaan edes CV:tä.
    Jos head hunter uskottelee rekrytoivalle yritykselle pystyvänsä löytämään ”hyvän tyypin” kertomatta ko. tyypille mitään yrityksestä, hän on hyvin todennäköisesti humpuukimaakari.

Toivotan sekä työnhakijoille että työntekijöitä etsiville onnea ja menestystä!

 

Mainokset

3 vastausta artikkeliin “Työtön työnhakija puuttuu rekryviestintään

  1. Moi! Sulla on kiinnostavia havaintoja työnhaun maailmasta. Tulisitko mulle yhdeksi haastateltavaksi työttömyydestä kertovaan juttuun Vantaan Lauri -lehteen/Valomerkki-verkkomediaan? En löydä tästä blogista sähköpostiosoitettasi, joten otatko yhteyttä mahd. pian: hanna.antila@evl.fi.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s